Luukku 7

Leiri alkoi olla lopuillaan, joten nyt oli korkea aika kokea viimeinen suuri seikkailu ja kiivetä ylös puun latvaan, josta avautui avara näky yli erämaan. Niinpä heti aamupalan jälkeen, Jääluu pukeutui lämpimästi ja livahti ulos. Kiipeäminen kävi kevyesti, sillä kolme viikkoa töitä ja ulkoilmaelämää, oli kasvattanut voimia ja sitkeyttä. Jääluu istuskeli puussa pitkään katsellen tiaisia, jotka pyrähtelivät ympäriinsä etsien syötävää lyhyen päivän aikana. Huomenna olisi aika pakata ja aloittaa kotimatka. Tuleekohan joku vastaan asemalle? Ainakin huomenna voisi jo viestitellä kotiväen kanssa. Kännykät palautettaisiin ennen lähtöä, toivottavasti ladattuina. Kolme viikkoa ilman kännykkää ja pelejä oli pitkä aika, niin pitkä, ettei koko kännykkää ollut enää muistanut viime aikoina. Tottuisikohan sitä tällaiseen elämään?