Elämäni on niin tapahtumarikasta, ettei tosikaan. Voin nukkua sohvalla, sängyssä, kopissa tai lattialla.
Eilen yllättäin käytiin koirapuistossakin.
Ensin olin yksin, mutta sitten Elvis-dogi tuli. Elvis on ollut pennusta lähtien kamuni ja tosi kiltti, mutta nyt on isojen poikien kanssa arvaamaton. On muutaman kerran joutunut rottiksien hyökkäyksen kohteeksi. Ikäviä tuollaiset.
Koirapuistoon tuli muutakin porukkaa, mutta ei tyttöjä, joten minä ilmoitin, että voidaan jatkaa matkaa. Arkipäivänä liikkujia on vähän, joten sain pelloilla viilettää.
Jatkettiin saman tien kalliolle ihailemaan auringonlaskua.
Tänä aamuna käytiin myös kunnon lenkillä. "Pomo" lupasi aloittaa taas kunnon lenkkeilyt ja muutenkin ruveta elämään. Kuka muka uskoo!
3 kommenttia:
Voi että on kaunis tuo viimeinen kuva sinusta! Olet kyllä upea. (Yritän jatkossa olla vaihtelematta tuota kommentointinimeäni.)
Kiitos. Auringonvalo sopii minulle ;)
Vaihtele vain nimeä. Tulee tunne, että joku tätä lukee ja "pomo" ehkä viitsii päivittää.
Totta! Auringonvalo saa turkkisi oikein säihkymään. :)
Lähetä kommentti