maanantai 31. elokuuta 2015

Kuka laulaa koiralle?


"Pomo" lauloi koko iltapäivän, kun ukkonen jyrisi. Minä  nukuin tyytyväisenä niin pitkään, kun laulua riitti.

  
Heti, kun laulu loppui, keskityin taas läähättämään ja uikuttamaan, koska ei ole helppoa olla ääniherkkä koira. Lauantaina oli jotkin "venetsialaiset", joiden takia ilotulituksia oli siellä sun täällä. Minä en tykkää paukuttelujuhlista yhtään. "Pomo" ehkä laulaa jatkossa hyvin paljon ja hyvin usein. Se tekee omia sävellyksiään, kun ei osaa niitä oikeita. Tekee se välillä sanoituksiakin.


Ennen ukkosia käytiin kasvimaalla.


Jättikurpitsat ei toistaiseksi ole mitään jättejä, eikä niitä ole edes kuin kolme. Saa nähdä, miten Ennin ja Ellen Halloweenjuhlien käy.

Kesäkurpitsat sen sijaan kukoisti, siis tämä keltainen versio. Vihreissä on vain pieniä alkuja. "Pomo" teki näistä niin valkosipulista keittoa, että taatusti kaikki vampyyrit pysyvät koko meidän kotikadulta poissa. Milloinkahan "pomo" kuvittelee voivansa syödä sitä keittoa, kun ei ehkä voi töissä niin hirveästi löyhkätä.


Karviaisia löytyi myös vielä jonkin verran "pomon" keitoksiin. Niistä se teki kesäkurpitsan ja muutaman mustaviinimarjan kanssa hilloa, johon laittoi chiliä reippaasti. Maustaminen oli selvästi hallussa eilen.


Minä maistelin rikkaruohoja tuolla viidakossa. Ei ole aikoihin käyty kitkemässä tai muutakaan tekemässä täällä. "Pomo" elättelee toivetta, että saisi ennen talvea jotain järjestystä tähänkin kaaokseen esim. jotain monivuotisia kukkia siististi rykelmiin, eikä pitkin ja poikin. Epäilen projektin toteutumista, mutta eihän sitä koskaan tiedä.

sunnuntai 30. elokuuta 2015

Jotain sentään minullekin


Pilviä oli aamutaivaalla, mutta ei se oikeasti ihan näin synkkää ollut.


Variksista ainakin oli hieno aamu.


"Pomohan" on aina innoissaan, kun lintuja kerääntyy langoille keskustelemaan tulevasta muuttomatkasta. "Pomo" saa outoa iloa siitä, että muut matkustelee vaikka se itse vain köhnöttää kotona. Saa nähdä, tuleeko tänään edes kunnon lenkkejä vai kuvitteleeko "pomo" siivoavansa. Se nimittäin usein sanoo, että "tänään siivotaan" , päivä kuluu ja ilta tulee, eikä mitään ole siivottu, mutta eipä muutakaan ole tehty.


Kirkkaalta näyttää ainakin tuolla kasvimaan suunnassa eli voitais mennä vaikka katsomaan, olisko joku tarvinnut meidän kesäkurpitsoita vai saataisko niitä itselle.


Minä vähän venyttelin malliksi, kun "pomo" koko ajan valittaa, miten on jäykkä ja kankea. Ei olis, jos venyttelis.


  "Pomo" vietti eilisen päivän enimmäkseen Henun kanssa. Kävivät Ikeassa. "Pomo" osti nyt vihdoin tuolin itselleen. Kuten näette, meillä on unohdettu tyylikäs hienostunut harmaa ja siirrytty räväkkään punaiseen. Tätä palapeliä "pomo" innoissaan kasasi ja saikin ihan tuolinnäköisen aikaiseksi. Tuo punainen näköjään innostaa niin, että piti pieni, pörröinen matto ostaa. Nyt se sitten haaveilee isommasta, mutta Henu ilmoitti, ettei vähään aikaan tule uutta Ikean keikkaa. "Pomo" miettii, että kait sinne pääsee ilman kuskiakin.



Eikä se Ikeankeikka mennyt ihan hukkaan minunkaan kohdalla. Sain tällaisen ihanan ison tyttökoiran. Tyttö se on. Tarkistin heti. Ei tuoksu urokselle ja kaikki mikä ei tuoksu urokselle, on narttu.

lauantai 29. elokuuta 2015

No jo osaa olla outo päivä


Juuri kun tässä on totuttu, että se on aamulenkin jälkeen "hei-hei-ole-kiltisti" ja rauha laskeutuu taloon,


niin "pomo" jääkin nurkkiin pyörimään, juomaan kahvia tuntikausiksi ilman elettäkään, että lähtisi töihin.


 Selittää, että  on joku ihme viikonloppu ja siksi vapaata.

 
Minusta kyllä pitäisi pysyä päiväjärjestyksessä, eikä poukkoilla edestakaisin. Juuri, kun olen sopeutunut nauttimaan yksin rauhallisista päivistä, tehdään tällainen ruma temppu.


Olisi ehkä pitänyt osata epäillä jotain outoa, kun "pomo" tuli ruusupuskan kanssa kotiin. (Yksi kymmenestä oli katkaissut vartensa ja pääsi omaan maljakkoon. Siirretään olohuoneen väripilkuksi, kuulemma) Ei ole niin tapahtunut sitten viime kevään. Sanoi itsellensä iloksi ostaneensa, kuulemma "väriä elämään". 

 
Kuitenkin lenkit hoidettiin normaalisti - paitsi, että pitkästä aikaa kiepsautettiin tuon teollisuusalueen kautta.

 
Tämähän ei ole mikään luontokohde, mutta monet koirat käy täällä lenkillä eli nuuskittavaa riittää. Täällä ei yleensä ole paljon mitään liikennettä, joten siksi lienee suosiossa. "Pomo" tykkää enemmän noista metsäpoluista, joten kovin usein ei tänne eksytä.


Ilta sitten tuli kuten aina. Aurinko laski ja me rauhoituttiin kotiin.


Toisella puolen kuu nousi ja sai "pomon" kaipailemaan Powershottia. "Pomo" tykkää kovasti tästä uudesta järkkäristä, mutta zoomia puuttuu ja kokoa on turhan paljon. Aika sitkeästi se silti raahaa kameraansa mukanaan koko ajan. Uskokaa pois, kun sanon, että kyllä se jo nyt on aika pölyinen noin ulkoapäin. "Pomo" on ikionnellinen, kun satsasi muutaman kympin siihen linssinsuojukseen, jota voi vähän huolettomammin putsata kuin sitä varsinaista linssiä.

torstai 27. elokuuta 2015

Vielä on kesää


Mukavan vaihtelevia taas nämä ilmastot. Välillä sataa ja sitten taas paistaa. Paiste on kivempi, koska sateella harvemmin pääsen kotikalliolle ainakaan irti. Paisteella pääsen etenkin, jos "pomo" on töistä uupunut, eikä jaksa kävellä pitkään. Silloin se vie minut vain tuohon lähimmälle kohdalle, missä voi laskea minut irti. On sitten sitä mieltä, että olen saanut ulkoilla kylliksi vaikkei hän itse ole tehnyt asian eteen paljon mitään.


Täällä käy paljon myös ihmisväkeä. Jättävät välillä ruokaa puskiin. Joskus olen saanut makkaranpätkän täältä napatuksi, mutta useimmiten "pomo" kyttää sen verran tarkkaan, etten ehdi ottaa mitään. Parasta kuitenkin etsiä, tai ainakin teeskennellä etsivänsä. Saan pomoon liikettä, kun näyttelen löytäneeni jotain. Olen aika hyvä tässä näyttelyssä.


Lälläslää, ei siellä ollut mitään. Mutta sainpahan sinuun liikettä.

 (Minä kyllä käyn ihan muutenkin liikkumassa. Ei tartte lunnikoiran pelleillä.)

keskiviikko 26. elokuuta 2015

Hampaat kuosiin


"Pomo" on aina syksyisin täpinöissään, kun muuttolinnut alkavat kerääntyä langoille ja hanhiparvet lentää parvekkeen ohi. "Pomolla" on ylikehittynyt vaellusvietti, jota se ei kuitenkaan jostain syystä toteuta itse vaan nautiskelee muuttolintujen mukana. Minulle nuo linnut on ihan yhdentekeviä kuten muutkin otukset. "Pomo" ilmaisee asian niin, että minulta puuttuu metsästysvietti. Minusta kyse on enemmänkin siitä, ettei kannata hötkyillä turhan takia.


Kun "pomo" haaveilee lentomatkoista ja kuvailee taivaita, minä otan rennosti. Mutta enpä aamulla arvannut, mitä päivänmittaan seurasi. Iltalenkki oli kyllä pitkä ja mukava muuten, mutta sitten alkoivat taas tykeillä ampua ja minulta meinasi sydän pettää, kun piti kuitenkin kotiin vielä tulla siitä paukkeesta huolimatta. "Pomo" jaksanut kovin pitkään minua kantaa, kun oli kuitenkin juossut suurimman osan matkaa. Niinpä se taas teki sen inhan tempun eli jätti minut yksin sinne keskelle polkua istumaan. Pakkohan minun oli sitten juosta perässä, kun "pomo" katosi mutkan taakse. On se kuitenkin parempi kohdata tykit "pomon" kanssa kuin olla yksin.


Aurinko alkoi jo lähestyä taivaanrantaa, kun saavuttiin kotiin. Hyvän iltapalan sain vaikkei ruoka oikein sen kauhun jälkeen maistunut. Söin sitten myöhemmin yöllä kupin tyhjäksi. Tässä on ollut jo pitkään tiedossa, ettei minun hammastahnaa saa mistään, mutta... "Pomo" oli käynyt apteekissa ja siellähän oli harja-tahna-pakkauksia. "Pomo" osti sen, koska minun harja on jo aika käytetty. Niinpä pestiin pitkästä aikaa hampaat. "Pomon" mielestä ikenet oli huonossa kunnossa, joten vielä hankaili sekä ikeniä että hampaita sormiharjalla ja sanoi, että nyt taas tämä on jokapäiväinen juttu. Ja eikös vielä päättänyt leikata minun kynsiä samantien. Että nyt on sitten oltu hoitolassa ihan kotitarpeiksi. Inhoan sitä kynsienleikkuuta! Hampaiden harjaus käy, kun se tahna on niin ihanaa. Ja saan minä palkintonamun aina kynsien leikkauksen jälkeen.


Olikin oikein hieno auringonlasku, kun alkaa noita pilviä olla. Pilvetön aurinkoinen taivas ei kuulemma ole kovin kuvauksellinen.


Minulle käy pilvetön tai pilvellinen kunhan vain saan rauhassa nukkua tarpeeksi. 

Käytiin muuten lenkin alussa vilkaisemassa kasvimaata, kun sinne jäi sankollinen punaisia viinimarjoja keräämättä. "Pomo" ajatteli kohta menevänsä keräämään, mutta eipä nyt sitten tarvitsekaan. Joku oli hoitanut jo homman. "Pomon" mielestä kyseessä ei liene linnut, kun kaikki piilossa pensaan sisällä olevat marjatkin olivat kadonneet. Toivotaan, että menivät tositarpeeseen.

maanantai 24. elokuuta 2015

Paluu kotiin


Niinhän siinä kävi, kuten epäilin. Minä olin Jawalla pri päivää. Ihan mukavastihan se meni, mutta oli hyvä palata kotiin.


Ulkona oli hirveää rähinää taas. Jotkut koirat eivät vain pysty kohtaamaan nostamatta kovaäänistä keskustelua. Minä mieluummin katson kyllä täältä yläilmoista. Ulkonakaan en mielellään mene sinne, missä melskataan.


"Pomo" oli jossain kylpylässä yötä.


"Pomon" piti mennä aamu-uinnille, mutta siellä oli sinilevävaroitus, joten jäi ihan kuvausreissuksi. Hienosti sumu levittäytyi kaikkialle.


Eilen "pomo" oli keskiajassa. Ompeluprojektin lopputulos on tuossa tyttöjen päällä. Nyt ei ommella vähään aikaan vaan ainakin yksi kone menee huoltoon. Ehkä minun lenkkini reipastuvat, kun ei ole niin kiireellisiä iltatöitä. Päivätöihin "pomo" taas menee.

perjantai 21. elokuuta 2015

Perjantaita


Yritettiin kalliolla päästä kuvaamaan, mutta siellä oli iso koira irrallaan. Tuli minua katsomaan. Onneksi oli kiltti poika. Jonkin ajan kuluttua mäelle ilmestyi sitten omistajakin huutelemaan koiraansa. Pyyteli kyllä anteeksikin, mutta "pomo" sanoi, ettei se niin haittaa, kun oli ystävällinen. Kyllä minä vähän ensin hätkähdin, kun se oli niin iso ja tuli vauhdilla kohti. Eikä meistä ylimpiä ystäviä tullut vaan minä olin vähän varuillani koko ajan. 

Meillä on yksi koirapari, uroksia molemmat, jotka haukkuu aivan järjettömästi ja uhoavat tulevansa tappamaan. Kerran ne pääsivät irti, mutta ei niistä sitten ollut vastusta, kun ei ollutkaan se narun toinen pää enää turvana. Minä en niistä ole sen jälkeen tykännyt vaan kerron hyvin kovin sanoin, että "yrittäkää vain tulla tänne, minä tapan teidät". "Pomo" on aina yhtä yllättynyt, kun minä en yleensä sano kenellekään mitään. En minä nyt kuitenkaan mikään tossukka ole!


Kun ei sitten päästy sinne kalliolle, sain olla nurmikolla hetken irti, jotta saatiin kuvia. Nykyisin "pomo" haluaa vain pannattomia ja hihnattomia kuvia. Ovat kuulemma sitten kalenterissa parempia.


Iltalenkillä sitten mentiin uudestaan kotikalliolle. Siellä ei ollut koiria, joten sain olla vapaana. Mutta yhdessä nurkkaukkauksessa oli nuori pari viettämässä iltaa. Minä ilmoitin niistä "pomolle", joka vaikki jo nähneensä ne. Ei se kuitenkaan varmaan ollut. Yritti vain esittää. 


Jätin pariskunnan sitten nautiskelemaan kauniista illasta, kun "pomo" sanoi, että niiden voi nyt antaa vain olla. Eikä ne tulleetkaan meitä häiritsemään vaan pysyivät omalla puolellaan.


Mukavaahan se oli olla irti ja kieriskellä heinissä.


Se on viikonloppu edessä ja voipi olla, etten ehdi kirjoittelemaan. Nauttikaa kesästä ja olkaa vapaita. Vapaus on kivaa.

torstai 20. elokuuta 2015

Ompeluongelmia


Aurinko laskee


kuu nousee
 ja "pomo" rikkoo ompelukoneita ihan urakalla. Nyt sillä on jo kolme risaa, joilla se yrittää saada mekot valmiiksi. Niistä tulee keskiaikamekkoja ja keskiajalla kaikki tietenkin ommeltiin käsin. Voipi olla, että tulee aitoa jälkeä, jos yksikään kone ei suostu tikkaamaan enää. "Pomo" päätti viedä parhaan niistä romuista korjattavaksi heti ensi viikolla maksoi mitä maksoi. Sopii minulle, kunhan vain ei ruoka vähene.

keskiviikko 19. elokuuta 2015

Kiirettäkö pukkaa?


Enemmänkin tylsää sanoisin. "Pomo" on aloittanut työt ja illat se huruuttaa ompelukoneella, eikä paljon ehdi minun kanssa leikkiä. Minä sitten nukun siltä varalta, että jos joskus pitäisi olla virkeä.





Henulla näytti pitävän kiirettä, kun "pomo" kävi viime lauantaina kuvaamassa sen ratsastustuntia.





"Pomo" oli sitten hoitanut kuvauksensa perusteellisesti. Henu väitti, että kuvia oli yhteensä 9 gigaa eli tässä ei suinkaan ole kaikki kuvat, mitä "pomo" ehti tykittää sen puolentoistatunnin aikana, jona toiset ratsastivat.


Hevonen oli Edi, sellainen vähän vilkkaampi tapaus, mutta hyvinhän Henu sen piti kuosissa. "Pomo" totesi, että taitaa olla selviytynyt pahimmasta hevoshulluudesta, kun ei ollut heti ilmoittautumassa itsekin ratsastamaan. Tekisi sen mieli, mutta epäilee, ettei pää enää kestäisi. Pää ei kestäisi kovin monia kohtaamisia tantereen kanssa, eikä pää myöskään kestäisi, koska vanhat huonot kokemukset pyrkivät heti pintaan. Onhan se harmi, että tärkeät elämäalueet jäävät menneisyyteen, mutta luopumistahan elämä on.


Heti, kun "pomo" meni töihin, alkoivat helteet. Onpahan sillä mukavan lämmin kävellä töihin. Kivasti selkä hikoaa repun alta. Minusta on kiva käydä aamuisin lenkeillä, sillä aamuisin on jo syksyisen kirpakkaa. Ehkä "pomolla" on taas jatkossa aikaa ottaa minustakin enemmän kuvia. Jawa meni kotiin, mutta voi olla, että minä menen sitten vuorostaan Jawalle viikonlopuksi. Saa nähdä.