sunnuntai 14. elokuuta 2016

Sataa ja paistaa


Tänään ukkostikin. Minulla meni häntä koipien väliin, kun jyrähteli ja salamoi. Kova sadekin saa minut hermostumaan, kun se hakkaa suoraan ikkunoihin.


Onneksi "pomo" heräsi ajoissa ja ehdittiin tehdä pitkä lenkki ennen ukkosia. Käytiin rannassakin


ja käveltiin lehmien ohi. Tämä olikin lenkin paras osuus. Kun "pomo" kuvasi vasikoita ja lehmiä, minä sain rauhassa maistella kaikke kivaa, jota laitumien läheltä löytyy. 


Olen saanut kotonakin herkkua parin päivän aikana. Tällainen iso luu on kiva aktivointilelu. Harmi, että "pomo" ostaa näitä harvoin, Väittää mattojen likaantuvan.


Miten kukaan voi väittää, että herkullinen luu pilaisi jotain?


Ja syönhän minä sen pois, kunhan vain aikaa annetaan. "Pomon" mielestä en saa syödä sitä kerralla vaan pikkuisen kerran päivässä. No, onpahan huomennakin jotain kivaa luvassa.


Uhkaava pilvi?

torstai 11. elokuuta 2016

Eput rautaa


Sanoi "pomo" kun kävi viime viikonloppuna Tampereella Eppujen 40-vuotis konsertissa. Oli kuulemma kivaa. Oli minullakin kivaa. Olin Jawan luona.


On tässä ollut muutakin kivaa, kun tyttöjen luona olen ollut Enni aloitti tänään koulun


ja Elle juhli nelivuotissynttäreitään viikonloppuna.


Ne olikin vauhdikkaat, ohjelmantäyteiset juhlat.


Mutta ei elämä ole pelkkää juhlaa,


Kasvimaalla on käyty.


"Pomo" on piilottanut karviaiset rikkakasvien joukkoon, mutta löysinhän minä ne, kun kunnolla etsin.


Karviaisten poimiminen on haastavaa piikkien takia, mutta minä tykkään haasteista.


Käytiin tänäänkin vähän raivaamassa heinikkoa pois


mutta jäi sitä huomiseksikin. Tänään "pomo" on siivonnut marjoja, pakastanut ja miettinyt, mitä tekee lopuille. Henu haki autolla muutaman laatikon kaupasta. "Pomo" innostui tilaamaan reippaasti, joten huomenna varmaan keitellään hilloja ja leivotaan merjapiirakoita. Ja ensi kesäksi kuulemma hankitaan toinen pikkupakastin, jotta "pomo" voi toteuttaa hamsteriluontoaan.


Kaikki tämä raataminen on tietenkin väsyttänyt minua.


Onneksi osaan ottaa rennosti


ja vieläkin rennommin


vaikka joskus on pakko sisustaa.


Päätän raportin perinteiseen taivaskuvaan ja yritän saada "pomon" pitämään paremmin tätä blogia ajan tasalla. 

torstai 4. elokuuta 2016

Outo yökukkuja


Yleensähän "pomo" nukkuu yönsä enemmän tai vähemmän hyvin. Nyt viime yö oli aivan tavaton. Ei siinä mitään, että nukkumaanmeno myöhästyi, eikä siinäkään mitään, että "pomo" räpläsi kännyköitään (sai uuden synttärilahjaksi eilen ja on siitä tietenkin hermostunut) vielä sängyssä ties miten pitkään. Näitä sattuu. Mutta sitten "pomo" heräili puolen tunnin tai vartin välein, laittoi valot, yritti lukea tai pelata uudella kännyllä sudokua, joka oli aivan erilainen kuin mihin se on tottunut, sammutti valot, nukahti, heräsi... Ja tätä jatkui koko yön. Seitsemältä se sitten luovutti ja on nyt ihan tööt. Sen piti mennä kuntosalille, mutta hyvä, jos tuosta kauppaan kykenee. Iltapäivällä se tapaa opiskelukaverinsa, sellaisen jota ei ole pariin vuoteen nähnyt, vaikka samassa kaupungissa asuvat ja naamakirjassa kuulumisia vaihtavat. Totesi, että kiva tässä uupumusasteessa sinne mennä. Ja yhdeksältä on vielä hieronta, joka eiliseltä peruuntui. Mutta siinä hierontapöydällä "pomo" usein muutenkin kuorsaa. Se on kuulemma rentouttavaa.

Minä sain eilen usealta pikkuprinsessalta silityksiä. Se oli kivaa. Muutenkin on mukava olla "pomon" kanssa mummoilemassa vaikka se vähän uuvuttaakin, kun on oltava koko ajan varuillaan, ettei "pomo" lähde pois ja unohda ottaa minut mukaansa. Ennistä on muuten tullut aika näppärä neuloja.


"Pomo" sai eilen myös elämänsä ekan värityskirjan. Tai niin se ainakin väittää, ettei hänellä ollut lapsena moisia. Muistaneeko niin vanhoja juttuja. Tuosta se kuitenkin kovasti tykkää ja aikoo väritellä sitä hissukseen.

tiistai 2. elokuuta 2016

Jotain vanhaa, vähän uutta


"Pomo" painoi työpaikkansa oven lopullisesti kiinni noin viikko sitten ja rupesi odottelemaan eläkkeelle siirtymistä. Tämän leikekuvataulun se teki joskus kauan sitten aslak-kuntoutuksessa. Kuvaa kuulemma työn rasittavuutta ja unelmaelämää. Nyt on siis unelmien aika. Kuva meni roskiin. Sitä ei enää kaivata. Nyt voidaan tehdä uusia, erilaisia.


"Pomo" kävi myös perinteisellä synttärireissulla. Tänä vuonna vuorossa oli Rauma ja mustan pitsin yö. 


Minua on lenkkeilytetty tietenkin joka päivä. Tänään käytiin koirapuistossakin.


Yksin ei tarvinnut olla vaikkei muita koira sattunutkaan paikalle.


Oli muuta seuraa


kaikenlaista medenimijää. 


Tehtiin pitkä lenkki ja kuvia tuli, myös kaikenlaisia pönötyskuvia. Tässä taustalla näkyy "pomon" työpaikkakin, jonka näkeminen ei kuulemma enää ahdista, kun siitä ei tarvitse välittää. Ei "pomo" kaipaa mitään menneestä.