Mentiin heti aamusta kaatosateessa viihdyttämään pentua.
Jawakin oli paikalla,
mutta halusi välillä kuistille turvaan, joten minulle lankesi pennun viihdyttäminen.
Ja minähän viihdytin - kameraa nopeammin.
Mutta sai pentu minut kiinni
eikä edes pelästynyt hienoja hampaitani
vaan yritti päälle koko ajan.
Jawalle tuli ilmeisesti isoveli olo, kun se halusi mukaan. Puruluista keskustelivat veljekset keskenään. Minä katselin vierestä.
Pentukin rauhoittui ajan mittaan.
Ja kun Jawa heittäytyi lepäilemään, kiipesi pentu sen selän taakse nukkumaan.
Ja on kuulemma uni maistunut illan mittaan muutenkin.
4 kommenttia:
Upeita kuvia! Kyllä Mako on onnekas, kun saa yksityisopetusta sosiaalisissa taidoissa niin Jawalta kuin sinultakin Mûmak.
Oliko muuten Koiramme -lehdessä juttu teidän Thomasista?
Hyvä on turvallisen kaverin takana nukkua! Ei pääse möröt yllättämään. Ihanan vauhdikasta teillä ollut. :)
Meidän Thomashan se. Vauhtia riittää.
Komea ja ilmeisen fiksu mies!
Lähetä kommentti