tiistai 27. maaliskuuta 2018

Iltavirkkujen salajuoni

koko kesäaika. Pimeitä aamuja.


Onneksi sentään valoisia iltoja.


Aurinko kiitää kohti talon nurkkaa hirveällä vauhdilla. Kohta alan olla siinä iässä, että tässä vaiheessa vuotta on sanottava "kohta se on taas syyspimeät".


Teoriassa voisi luulla, että on kevät. Mutta kyllä tuo ikuinen viima moiset aatteet kumoaa.


Mûmak luulee kesän tuleva. On aloittanut turkin poiston.


Pääsiäisen odotusta!

3 kommenttia:

Párek kirjoitti...

Aina vain teidän taivas tarjoaa upeat värit! Kevät on kyllä tulossa, selvästi leijailee sellaisia tuoksuja luonnossa.
Mûmak, sun turkkisi on kuvaamisen arvoinen, upea. Meikäläisellä alkaa pukata harmaata mustan karvan alta. Eukko nyppi irtokarvoja pois ja siunaili miten paljon harmaata mattaa sieltä kiiltävän karvan alta löytyy. Katsoisi omaa kuontaloaan, se kelmi!

pirjoanneli kirjoitti...

Meillä vain "pomo" harmaantuu toistaiseksi.

Mimmi kirjoitti...

Valitettavaa. Tuommoinen lähenevä kesä. Joskin se tuo onneksi mukanaan "loman". Seitsemän viikkoa työsuhdetta jäljellä. Onneksi vielä on maltilliset lämpötilat, vaikka aurinko paistaakin jo aika kuumasti selkään.