torstai 22. syyskuuta 2016

Näin kulutan aikaa


alla tämän taivaan. 


Meillähän nukutaan yleensä tosi pitkään nykyisin, kun "pomo" on päässyt työaikatauluista. Joskus se lukee öisin, mutta harvoin on aamuvirkku. Eilen kuitenkin oltiin lenkillä jo auringonnousun aikaan. 


Kovin pitkään ei tietenkään siihen aikaan lenkkeilty vaan kotiin piti päästä. Normipäivinä lenkkeillään reilu tunti ja vauhdikkaasti, mutta nyt oli sellainen kamerereissu


ja minun piti poseerata.

4 kommenttia:

Párek kirjoitti...

Aamut,varsinkin aurinkoiset, ovat hienoa aikaa. Minä en pidä kiirettä ulos ennen yhdeksää. Komealla ilmalla ihminen joskus saa päähänsä ulkoistaa meidät ennen kahdeksaa. Sinä Mûmak osaat hienosti poseerata. Minä tiedän mitä 'paikka' -komento tarkoittaa, mutta jätän suosiolla sen noudattamisen Palvelijattarelle ;)

Ragnar kirjoitti...

Hienosti poseeraat kieli poskella. Minä vielä odottelen, että mamma paranee sen verran, että päästään oikeasti ulkoilemaan. Kovasti mamma on puhunut kuvaamisesta, kun on syksy ja nätit värit, mutta tuossa se vaan aina sohvalla lojuu.

pirjoanneli kirjoitti...

Kiitos molemmille. Minä olen ollut laiska bloggailemaan.

Ragnar kirjoitti...

Mammakin on ollut laiska bloggailemaan - ja lukemaan muiden blogeja. Minähän toki kirjoittelisin, mutta kun mamma ei jaksa minua tähän koneelle päästää.