Mutta en anna sen häiritä itseäni. Se on taas eläkkeellä, mutta stressaa töistä. Vannoo jälleen kerran lopettavansa heti, kun on mahdollista eli siis parin vuoden päästä. Ehtiiköhän se stressata itsensä sitä ennen millaiseen kuntoon?
Öisin on pakkasta, mikä onkin hieno juttu. Maa on aamulla kivan jäinen, eikä tassut kuraannu.
Mielenkiintoisia juttuja löytyy joka päivä vaikka taas seilataan vain näitä perusreittejä. "Pomo" kyllä harrastaa pitempiä kävelyjä ilman minua.
Onneksi sentään pääsen välillä tyttöjen luo. Niillä on kiva pihakin, jolla saan vapaasti liikkua ja etenkin haukkua ohikulkijoita. Ja kyllä minä, kuulkaas, haukunkin.
Ja aurinko laskee taas.
2 kommenttia:
Eihän noin kivan koiran omistaja voi kärttyillä :)
Luulis joo, mutta kyllä se vain kärttyilee.
Lähetä kommentti