torstai 9. maaliskuuta 2017

Taas yksi pikkutalvi


Jälleen satoi lunta ja kohta lienee kuraa, jos sääukkoihin on luottamista. "Pomo" on kuulemma kyllästynyt jatkuvaan vuodenaikojen vaihteluun. Sen mukaan talvella pitäis olla talvi ja kun kevät tulee, pitäis olla kevät. "Pomo" narisee koko ajan.


Se narisee siitäkin, että minä olen innokas ulkoilija. On tyttöjä ja tyttöjen hajuja. Oman rapun tytöilläkin on hajuajat, joten ei uros meinaa pysyä nahoissaan. "Pomo" käpyttelee kovin varovasti, kun pelkää liukastuvansa. Lisäksi sillä on joku akillesjänne kipeänä ja nilkkaan koskee, jos jalka sattuu väärään kulmaan. Ja minunkin pitäisi sitten köpötellä hidastettua vauhtai, vaikka joka puolelle on kartoitettavia hajuja. Kuljen koko ajan nenä maassa, mutta se ei kuulemma ole hyvä.


Aika tylsää kotielämää vietetään, kun "pomo" aina vain kuvittelee siivoavansa. kerran sentään pääsin leikkimään pikkutyttöjen kanssa.

3 kommenttia:

Párek kirjoitti...

Ai, ei sullekaan kehuja satele kuono maassa kulkemisesta? Mitä ne meidän asioihin aina sotkeutuvat? Täällä on myös yksi narisijaeukko. Ei ole mikään kuten pitäisi. Mulle kyllä kelpaa tällainen pikkutalvi paremman puutteessa. Keljua, että Pomolla on akillesharmia. Toivotaan, että paranee nopeasti.

Mimmi kirjoitti...

No, mutta hajusteluhan on koiran työtä! Mikään ei paremmin väsytä koiraa kuin nenätyöskentely - jatka siis pomosta huolimatta haisteluitasi. Paranemisia pomolle!

Mûmak kirjoitti...

Joo, ei ne ihmiset ymmärrä asioiden tärkeysjärjestystä.