Luukku 20

Aamulla Jääluun tyynyn alta löytyi kolikko. Hammas oli kadonnut, mutta hammaskeijua ei näkynyt. Jääluu unohti kuitenkin hammaskeijun, kun hänen kännynsä piippasi. Modoc ilmoitti olevansa tulossa suuren veden yli. Mammutit menivät rannalle vastaan ja niin koko klaani oli taas yhdessä. Modoc sanoi, että hän voi viipyä jouluun asti. Mitäpä sitä yksinäinen norsu jouluna kotona tekisi. Ei sinne taida edes Petteri osata. "Mikä Petteri?" kysyi Jääluu. "No, se pukin poro. Se, joka johtaa rekeä vetäviä poroja. Etkös sinä tiedä?" ihmetteli Modoc ja kertoi:

"Kauan sitten, kun Phiomia eli Afrikassa... - Mikä pio? - Esi-isä. Älä keskeytä vaan kuuntele. - 

Kauan sitten, kun Phiomia eli Afrikassa se sai maaäidiltä käskyn viedä lahjoja kaikille elollisille olioille. Phiomio teki parhaansa ja perinne jatkui norsueläinten heimossa Phiomion häviämisen jälkeenkin kunnes maaäiti yllättäin ilmoitti, että tehtävä siirtyy eteenpäin. Megaceros eli jättiläispeura sai nyt lahjojen jakamisen omille harteilleen. Ja kun vuosituhannet kuluivat, uudet peurasuvut jatkoivat perinnettä viimeisimpänä Petteri, tunturipeuran kesy jälkeläinen eli poro."

"Hurjaa", sanoi Jääluu. "Minä olen aina luullut, että se on pukki, joka jakaa lahjoja."