keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Luukku 5


Eilinen päivä sujui hyvin jälkien osalta, joten Jääluu tuumi, että on aika katsoa asioita laajemmasta perspektiivistä. Niinpä hän kiipesi puuhun etsimään eläinten jälkiä.
"Ei siellä mitään jälkiä ole", huusi joku puun juurelta. Siellä oli Leo, yksi leirin kiusanhengistä.
"Onhan täällä vaikka mitä, kaarnakuoriaisia ja kolopesijöitä. Sinä et vain uskalla kiivetä."
"Uskallan, jos haluan" totesi Leo ja poistui paikalta.
Jääluu jäi yksin ja piirteli kaarnakuoriaisten jälkiä paperille iltapimeään asti. Kun aurinko laski, laskeutui Jääluukin alas ja totesi: "Huomenna kiipeän vielä korkeammalle."

 Pirjoriitta 4, Mako 1

5 kommenttia:

Párek pakisee kirjoitti...

Karo Hämäläinen, Yksin

pirjoanneli kirjoitti...

Ei

Mako kirjoitti...

Pikkukoiralla on vahva mielikuva, että on kirja "Kaarnakuoriaisia ja kolopesijöitä," mutta ei vain löydä sille kirjoittajaa.

pirjoanneli kirjoitti...

Eipä ole sekään

Párek pakisee kirjoitti...

Ulla-Lena Lundberg, Leo