keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Jawan puheenvuoro


Minä en ole ihan varma, miksi olen täällä.


Minä olen siis Jawa, porokoira.


Olen tuon lunnin kaveri kyllä.


On tässä taas useamman kerran käyty parvekkeella maisemia katsomassa.


Täällä on aika pieni parveke. Kotona on iso ja siellä saa olla usein.


On me käyty toki ulkonakin,


koirapuistossa lähinnä.


Minä liikuskelen harkitusti,


mutta tuo lunni juoksentelee päättömästi ympäriinsä.


Silloinkin, kun se pysähtyy, se on kuin lentoonlähdössä.


Kun minä pysähdyn, niin se on siinä.


Mutta toki minä tutkin puiston,


luin huolellisesti viestit


ja harkitsin tarkkaan, kannattaako vastata.


Ei sitä sovi roiskia ihan mihin vain.


Minun pitää tietenkin toimia valokuvamallina aina, kun olen täällä.

 Tuon lunnin omistaja on nyt jollain kamerakurssilla.


Sille on viimeksi opetettu kameran valaistustoimintoja, joten nyt ollaan eri tavoin valasituneita.


Henkilökohtaisesti olisin sitä mieltä, että lisätreeni noissa säädöissä ei haittais.


Onneksi jotain pysyvääkin tässä kuvauksessa on: horisontit ovat edelleen huiskinhaiskin.


Tuo lunnin omistaja väittää oppineensa, että kuvaaja saa päättää, mikä kuva on hyvä. On kuulemma henkilökohtainen näkemys, joka tulee kuvissa esiin. 


No, puistossa tuli näkyviin kaikenlaisia näkemyksiä. Tavattiin muitakin koiria.


Tämä tyttö olisi halunnut leikkiä koko ajan. Tuota lunnia kurmutti aikalailla vaikka minä leikkisin paljon mieluummin.


Tänään käytiin vielä illansuussa ihailemassa auringonlaskua.


Minä en niin noista auringoista välitä, mutta lumen alla oli myyriäkin. Kuulin selvästi, kun ne juosta kipittivät käytävissään. Yritin kaivaa niitä esille, mutta aina ne ehtivät karkuun.


Mutta aina se kannattaa kaivaa. Joskus voi tärpätä.


Ihan ok täällä on olla, kun pääsee välillä hankeen kahlailemaan. Että olkaa ihan huoleti siellä kotona. Kyllä nää musta huolen pitää.

4 kommenttia:

Ragnar kirjoitti...

Mamma on sitä mieltä, että tuo horisonttihuiskinhaiskin on kuvauksellisesti tosi hieno kuva. Ja komea oot kyllä Jawa sinäkin! Minäkin tahdon oman Jawa-kamun, jonka kanssa leikkiä.

Párek ja Palvelijatar kirjoitti...

Me vähän pelätään, että Pomo menettää hienon henkilökohtaisen näkemyksensä siellä kamerakurssilla. Ne opettaa kaikille ns. oikeat kuvakulmat ja hyvät säädöt, ja sitten saadaan kaikilta samaa peruskamaa. No, vitsi vitsi, tokihan ne kurssit on mielenkiintoiset ja hyvät. Palvelijatar vain itse on niin laiska, ettei viitsi eikä malta perehtyä mihinkään perinpohjin.
Jawa on upea tyyppi niin ulkoisesti kuin ilmeisesti luonteensakin puolesta. Olette komea parivaljakko, Jawa ja sinä Mûmak.

Mûmak kirjoitti...

Kuulemma ne opet nykyisin selittää, että kuvaaja saa päättää, onko kuva hyvä eli kaikenlaiset epäselvät syherryksetkin on hyviä kuvia. Eipä tässä taitaisi muutenkaan olla pelkoa, että "pomo" rupeaisi kovin harkittuja kuvia ottmaan.
Jawalla on hieno luonne ja komea kuori.

Mûmak kirjoitti...

Sinun pitää vaatia oma Jawa. Eikös teille nyt yksi mahtuisi.