Se on kiva, kun aurinko paistaa. Silloin "pomokin" suostuu liikkumaan vähän enemmän
ja ennenkaikkea minä saan liikkua. Tykkään kovasti peuhata lumessa, etenkin tuollaisessa juuri sateneessa pehmeässä koskemattomassa lumessa.
Joudun tietenkin välillä poseeraamaan, mutta onneksi ei kovin paljon. Tänäänkin näyttää ilma hyvältä, joten ehkä lenkkeilyä on tiedossa. Tosin luvassa oli lenkkiä Epun kanssa ja nyt ei olekaan. Epulla on kuulemma juoksut alkamassa ja minä en saa silloin sitä tavata. En ymmärrä, miksei, koska silloin Eppu olisi erityisen kiva.
4 kommenttia:
Mulla on juoksut joka päivä. Juoksen sohvalta keittiön kautta eteiseen ja lelu suussa keittiön kautta takaisin olohuoneeseen. Teen sen monta kertaa. Mamma ei silti ymmärrä leikkiä mun kanssa. Jos se jotain tekee, niin heittää vaan mun lelun takaisin eteiseen. Tosi hieno kuva tuo viimeinen!
Minkähän ikäiseksi sitä pitää tulla, että pääsisi naisiin, kun sopivia osuu kohdalle? Tarvitaanko me muka holhousta vielä tässä iässä, Mûmak? En minä käsitä moista niuhotusta lainkaan!
Mutta aurinko on kiva, varsinkin talvella. Kesällä se on minusta usein turhan kuuma.
sinä ole hauska tyyppi :)
Se on varmaan se rippikoulu. Eikös se ole jokin naimalupa?
Lähetä kommentti