...se normaali elämä. "Pomon" espanjan ope sairastui ja tentti siirtyi maanantaille. Taas siis yksi viikonloppu vain preteritiä, gerundia, datiivia. Toivottavasti joskus päästään normaaliin elämään. Kasvimaakin hukkuu heinään, kun vain sisällä päntätään.
Eilen sentään vähän pääsin tuoretta ruohoa tuoksuttelemaan - ja taidan päästä tänäänkin. Arvaattekos missä olin?
Tämä varmaan hiukan helpottaa pulmaa.
Kaunis päivä oli, mutta sitten iski ukkonen. Ja sehän pani läähättämään. Aika paljon auttoi, kun laitettiin nupit kaakkoon ja Hevisaurus täysille. Kerrostalossa moista ei oikein voi harrastaa, mutta omakotiasumisessa on omat hyvät puolensa. Avuksi tuli myös keiju, joka poisti pahaa taikasauvallaan.
On tässä muutenkin säitä pidellyt vaikka tuo eilinen oli eka ukkonen, johon tänä vuonna törmäsin.
Remonttihan meillä on edelleen vaiheessa, vaikka hetken jo näytti, että laittavat meidänkin ikkunoista loput. Eihän toki. Tuli vain lappu "Asennamme pokan myöhemmin." Jep, jep. Mikähän aika se myöhemmin on?
Remontti kyllä edistyy. Telineet siirtyivät seuraavalle sivustalle. Kohta on koko talo käyty läpi. Muilla kuulemma ikkunat tulevat aina kokonaisina paketteina. Meillä tipottain. Mutta päästäänhän me osittain normaaliin, jos "pomo" joskus lakkaa kuvittelemasta oppivansa espanjaa.
Nyt taitaa olla jo kiire taas, joten hopi-hopi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti