Ilma on lämmin ja niin on tunnelmakin kotona. "Pomolla" on pää sekaisin. On kuulemma kaikki espanja haihtunut taivaan tuuliin. Niinpä "pomo" haahuilee vain ympäriinsä ja kuvittelee opiskelevansa vielä viime hetkelläkin, mutta ei se siitä mitään tule. Itseasiassa se vain suunnittelee koko ajan, miten palkitsisi itsensä tentin jälkeen.
Noloa tuollainen touhu. Pitää laittaa pää piiloon.
Kyllä se tänne mahtuu, kunhan vähän suurennan koloa.
Mikä siellä ny panee hanttiin?
Mitä ihmettä! Täällä on joku kallio!
Onneksi tänne pusikkoon pääsee kokonaan piiloon.
Ettepäs näe minua.
No, olkoon, jos kerran näitte minut, voin hyvin lähteä.
Täällä on aika kiva viettää hellepäivää. Rannalla olis kivempi, mutta ei sitä aina lunnikoirakaan saa kaikkea.
Jaksan minä juostakin. Juostaan kaikki ennen kuin on pakko lähteä taas kotiin päin.
Täällä meidän kadulla on suuret mullistukset meneillään.
Ne ovat kaataneet tästä hienon metsikön ja panneet myös yhden seurakuntatalon matalaksi.
Ovat näköjään kasanneet suojiakin eli räjäytksiä on luvassa. En tykkää!
Henu yritti lohduttaa minua. Kyllä tuollainen rapsutus aina on kivaa, vaikka sylissäoleminen ei olekaan lempipuuhiani.
Ei kait taivaalle ole kertymässä tummia pilviä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti