Jouluaatoksi
kaikki kokoontuivat Mammuttilaan. Oli mukavaa, että Modoc oli palannut
kotimaahan ja myös Shardik ehti juhlimaan ystävien kanssa. Aamupalalla
mietittiin päivän ruokalistaa. Aattonahan pitää olla, riisipuuroa,
rosollia, torttuja. Mutta ei kait mammutit kinkkua syö? Toisaalta
vieraana on kaksi petoeläintä, jotka ehkä kaipaisivat lihaakin.
Sovittiin, että hankitaan kaikkea ja jokainen saa syödä mitä haluaa.
Jääluu sanoi, että hän syö vain pipareita ja karkkia, mutta Pitkähammas
totesi, ettei sellaisella ruokavaliolla jaksa avata lahjoja. Jääluu
lupasi syödä vaikka kinkkua, jos se siitä on kiinni, sillä tärkeintähän
on kuitenkin lahjat. Modoc väitti, että tärkeintä on rakkaus.
Ja niin kului aattopäivä iltaan. Jääluukin jaksoi avata lahjansa ja nukahti tyytyväisenä. Muut valvoivat myöhään suunnitellen seuraavan vuoden retkiä. Ehkä mekin tapaamme taas ensi vuonna.
Ja niin kului aattopäivä iltaan. Jääluukin jaksoi avata lahjansa ja nukahti tyytyväisenä. Muut valvoivat myöhään suunnitellen seuraavan vuoden retkiä. Ehkä mekin tapaamme taas ensi vuonna.
3 kommenttia:
Rakkaus, Toni Morrison
Valitettavasti sukissa kestää, kun ei nyt ole valmiita. Mutta odota kärsivällisesti ;)
Voi eihän ole mitään kiirettä,ihanaa tietää saavansa sellaiset. Kuten tiedät, villasukat ovat parasta mitä tiedän.
Tämä 'kirjakalenteri' oli tosi kiva ja tarina hyvä. Kiitos!
Lähetä kommentti