lauantai 13. joulukuuta 2014

Aika kuluu...

Tuo minun kirjurini on taas laiskalla tuulella, ettei viittis millään päivittää tätä. Sen into bloggailuun osoittaa hiipumisen merkkejä, joten ehkä päivityksiä rupeaa tulemaan harvakseltaan. Toisaalta eipä täällä ole kovin suuri lukijakunta, joten liekkö niin väliäkään.


Jawa muutti eilen takaisin kotiinsa, vaikka meillä olisi hyvä, tyhjä sohva.


Me lenkkeiltiin eilen taas paljon vaikka jouduttiin tarkkaan miettimään sopivat ajat. Täällä oli taas sotamiehiä leikkimässä sotaa pitkin maita ja mantuja. Minua tietenkin se pauke taas pelotti. Onneksi eivät koko päivää ammuskelleet.

"Pomo" kävi eilen taas kuntosalilla niinkuin koko ajan muutenkin. Lisäksi se kävi kampaajalla ja tuli tosi tyytyväisenä takaisin. Oli saanut oikein mieleisen tukan.


Illalla mentiin vielä hetkeksi mummoilemaan.


Sehän oli taas yhtä raatamista.


Tänään sitten herättiin lumisateeseen.


Olipas tosi mukavaa pitkästä aikaa tassutella lumessa. Märkäähän se oli ja suurin osa katosi päivän mittaan.


Taas mummoiltiin hetki illalla.


Olin valppaana.


Silmät suljin vain, jotta voin kuunnella paremmin.


Elleä puollustin villikissalta.


Elle oli tietenkin kiitollinen tästä huolenpidosta. Otti sitten kesyttämäni kissan itselleen.


Minä suutelin kättä jäähyväiseksi ja palasin kotiin.

Ei kommentteja: