Aamulla kesti pitkään ennen kuin pääsin lenkille ja sitten, kun pääsin niin huomasin tien päässä tällaisen tyypin vaanimassa.
Tiukasti sitä näköjään pidettiin kiinni, mutta silti ajattelin ensin vähän tarkkailla kauempaa.
Lähestyin sitten hissukseen
ihan kuonoetäisyydelle.
Ei se ainakaan heti purrut.
Sehän oli tyttö!
ja ilmeisen innokas tekemään tuutavuutta.
Lähdettiin sitten yhdessä lenkille.
Lenkin jälkeen Dina tulikin meille sisälle. Me olisi hyvin löydetty sopusointu keskenämme, mutta ihmiset sotkeutui koko ajan meidän väleihin. Minä en saanut oikeastaan yhtään nuuskia takapäätä,
Onneksi edes etupää oli sallittua aluetta.
Dina on huskyn ja malamuutin risteytys. Huskylta se on saanut siniset silmänsä
malamuutilta sitten paksummat jalat ja tukevamman rakenteen sekä korvat. Hyvänmallinen tapaus ja luonteeltaankin kiva. Kaikista nartuista ei kuulemma tykkää, mutta sehän ei minua haittaa.
Hyvinhän tuo sopeutui ja rentoutui, joten eiköhän me tavata toistekin vielä.
2 kommenttia:
Sullahan oli hyvä tuuri, kun noin kauniiseen tyttöön sait tutustua. Minä tunnen yhden Amerikan malamuutin, se on tosi iso ja tykkää kovasti mäyräkoirista. Sen kanssa asuu kaksi huskya, jotka myös ovat mäykkyfaneja. Dinalla on tosi intensiivinen katse, kauniit silmät.
Kaunis oli, joo. Vähän hämäävää tuo tuijotus ensi alkuun, mutta siihenkin tottui.
Lähetä kommentti