Aamu aloitettiin kasvimaalla, mutta kameraa ei ollut mukana. "Pomo" on niin stressaantunut tuosta espanjastaan, että se ei hallitse edes perusjuttuja eli kameran mukana raahaamista. Kaiket ajat kotona se vain lukee sitä espanjaansa. Ainoat tauot on siis ne kitkemiset. Niitä tarvitaan. "Pomon" vanhat aivot ei kykene ottamaan uutta tietoa vastaan kuin äärimmäisen vähän. "Pomo" taas ei kykene myöntämään, ettei opi. Siinäpä meillä kiva yhtälö.
Muisti se sentään iltalenkille kameran.
Otti sitten voikukastakin kuvan, kun kuvitteli, että minä niitä ihailin. Tehän tiedätte, että muut jutut ja tuoksut ne siellä minua innosti. Niitä tuoksuja nyt riittää.
Kesää on ilmassa.
Sade meidät sitten yllätti lenkillä ja kun kotiin päästiin, oli mahtava kaksinkertainen sateenkaari taivaalla. äkkiä kuvaamaan vaikka kamera kastui, eikä se toinen kaari edes näy. Ehkä "pomo" sittenkin selviää hengissä tuosta espanjastaan.
2 kommenttia:
Mûmak, Palvelijatar potee vieläkin hienoista masennusta siitä, ettei espanja avautunut Sille eikä Se siitä oppinut koskaan pitämään. Sille on ollut aika helppoa oppia ruotsi ja englanti, saksakin meni vaikka yökötellen. Mutta siitä Se ei ole oikein toipunut, että espanja osoittautui jotenkin kimurantiksi kuten ranskakin.
Palvelijatar toivottaa Pomolle onnea ja voimia 'epsanjan' kanssa.
Nyt on pakko ottaa puheenvuoro. Minä en ole mikään nero vieraiden kielten kanssa. Ruotsia en osaa sanaakaan, enkä saksaa vaikka molempia opiskelin vuosikausia koulussa. Englantiinkin on erittäin huono suhde. Niin moni opettaja kertoi, miten en osaa mitään ja miten äärettömän huonosti äännän, että päässä on hyvin tehokas oppimiseste. Espanjaan tällaista suhdetta ei ole päässyt syntymään, joten teoriassa sitä on kiva opetella. Käytännössä se on kohtuuttoman vaikeaa tällä tahdilla. Mutta kuka tässä helpolla haluaisikaan päästä.
Lähetä kommentti