Tääl yksinäni katselen

Auringonlaskua katselen.

Sinne se nyt jo taas laskee, voimalinjan kieppeille. Aina jaksaa yllättää, miten nopeasti aurinko lähestyy talon nurkkaa. Samalla valoisat tunnit lisääntyy.

"Pomo" sitten yllätti minut ja tuo tuollaisen.

Sehän tuoksuu mielenkiintoiselle.

Mitä? Että voisin syödä sen tässä ja nyt? Matolla? Eikö tuo haju tartu?

Ai, matot menee siis pesuun ja minä saan rauhassa sotkea. Aloitan varovasti tästä nurkasta.

Tiukassa on nuo lihanriekaleet. Pitää ottaa takahampaat käyttöön.

Johan nyt on kumma, jos ei rupea irtoamaan.

Näissä käpälissä kyllä pysyy sitkeämpikin luu. Kun on paljon sormia, saa paremman otteen.

Aika paljon irtosi, mutta jäi huomiseksikin jotain. Nyt en enää jaksa. Nälkä tässä tulee, on sen verran rankkaa syömistä. Otan nyt kupillisen helposti pureskeltavaa nappulaa. Pannaan tämä talteen.

Kasvimaakausi aloitettu vihdoinkin

Naapuripalstalla on uusi poikapuudeli. Käytiin moikkaamassa. Vaikutti ihan ok kamulta. Haukkui kyllä kaikkia ja kaikkea koko ajan. Minä olinkin sitten ihan hiljaa, kun minulle vähempikin metelöinti riittää.

Kimalainenkin oli ihan hiljaa. Ei olisi edes huomattu, ellei "pomo" olisi halunnut ottaa kuvia palstan ainoista kukista.

Ihan oli tyyppi kohmeessa. Hitaasti käveli, kun tipahti kukasta maahan. Ei paljon lennellyt. Mutta siitä se lähtee.

Ja tästä lähtee meidänkin kesäkausi. Viime syksynä ei tehty mitään, joten nyt aloitetaan taas kerran melkein alusta. Saa nähdä riittääkö into. Nyt ainakin "pomo" on ihan lamaantunut. Sai tunti sitten tiedon, että potkuja ei tullut. Nyt se yrittää epätoivoisesti uskoa, että tämä kuukausien stressi on ohi.

Kevättä ilmassa...

...ja maassa.

Tänään sinivuokkojakin osui kohdalle.

Koirapuistossa on käyty, kun "pomo" kuvittelee, ettei se voi edelleenkään kävellä. Paljon siellä on ollut kamuja, mutta minä haluan pois silloin, kun alkaa olla liian äänekästä.

Silloin pitää mennä vähän syrjemmälle.

Ihan kesä ei vielä kuitenkaan ole.

On satanutkin välillä

Mutta tänään oli kaunista. "Pomo" vei minut koirapuiston jälkeen vielä lenkille. Käytiin kasvimaakin katsomassa. Kyllä "pomo" siis voi minua lenkittää, jos vain haluaa. Olisitte nähneet, miten sujuvasti se könkkäsi niiden sinivuokkojen perässä pitkin metsiä.

Omituista odottelua

Minä odottelen, että "pomo" pääsisi lenkeillä eteenpäin.

Päivisin minä odottelen, että "pomo" tulisi kotiin ja veisi minut ulos.

Aamulla odottelen, milloin "pomo" herää ja lähtee ulos - tai nykyisin odottelen, milloin se lähtee ylös. Se nimittäin heräilee ja hermoilee kaiken yötä.

Ja kaiken aikaa "pomo" odottelee irtisanomiskirjettä.

Ja kyllä me odotellaan myös kasvimaahommien alkamista. Se on toistaiseksi aika riippuvainen tuon "pomon" varpaan kunnosta eli vielä en pääse kaivuuhommiin.

Punkit ovat heränneet

Eilen oli sateista ja harmaata, mutta kyllä me silti päästiin puistoonkin. Lauantaina "pomo" laittoi minulle tämän vuoden ekan punkkilääkityksen. Ja sepäs sattuikin sopivasti, sillä eilen illalla kaulastani löytyi punkki, joka oli kuollut kuin kivi, mutta edelleen kiinni nahkassani. Tulipahan punkkipihdille käyttöä. Mutta suosittelen kaikille muillekin jo punkkitarkastuksia. Viime yönä oli pakkasta, mutta eiköhän aurinko taas nosta ötökät aktiivisiksi.

Huomenna alkaa kymmenen päivän jakso, jolloin "pomo" lukee työsähköpostejaan ahkerasti. Vihdoinkin on päästy niin pitkälle, että viimeisetkin irtisanomiset pitäisi olla ilmoitettu 15. päivään mennessä. Postiahan voi tietenkin tulla jo huomenna. Sitä odotellessa.

Koirapuistoilua pitkästä aikaa

Kun "pomolla" jalka kipeänä, lenkit on surkeita. Hyvä puoli on se, että sitä rupeaa välillä ssäälittämään ja pääsen koirapuistoon.

Puistossa oli muitakin,

oli vaaleaa ja tummaa.

Ne oli tyttöjä

mutta ei niistä hirveästi iloa ollut.

Poseerasivat kyllä sujuvasti "pomolle" vaikka valaitusolosuhteet eivät olleet hyvät. Varjot sen sijaan esiintyivät edukseen..

Vaaleaa kaunotarta "pomon" kamera kiinnosti kovasti.

Mutta vielä enemmän olisi innostanut pallo, jos se olisi löytynyt tuolta laatikosta. Ei löytynyt,

joten poseeraaminen oli vaihtoehtona.

Ja tietenkin tumma myös halusi vielä kuvaan.

Oli siellä paljon muitakin, kymmenisen koiraa parhaimmillaan, mutta "pomolla" oli fiilis, etteivät kaikki tykänneet kuvaamisesta, joten paljon ei enää kuvia otettu. Tässä on vain niin hyvät varjot, että pakko oli ottaa mukaan.

Yksinhän minä muutenkin aika paljon siellä oleilin

ja ihan ilolla lähdin kotiin. Oli mukavaa olla koirapuistossa kauniilla ilmalla, mutta liika on liikaa.

Onko neiti huhtikuu aprillia?

Laulan tutun laulun ääneen 

sukat kastuu kun mä hyppään lammikkoon 

Minä laulan, koska huomaan pahan ajan taakse jääneen 

ne päivät kuuluu arkistoon 

 taas kiinni elämässä oon 

 Ja nyt voin kääntää lehden uuden 

olen valmis jotain uutta kohtaamaan 

Vaikka löytäneeni luulin kerran onnen salaisuuden 

vain viillon sydämeensä saa 

kun luulee, että toisen omistaa 

Kerran syksy-yönä lähti hän 

en nähnyt hänen edes itkevän 

 Olin silloin yksinäinen 

koko talven pelkäsin 

ettei muuttolinnut koskaan tänne saavu takaisin 

 Pitkä kylmä tammikuu 

kuka siihen rakastuu 

Niin lujaa tänään tuulee 

kun talven viime rippeet kevät kauas puhaltaa 

 Neiti huhtikuu, joku julmaksi sua luulee 

 vaan minut sait taas tuntemaan 

että joskus vielä voisin rakastaa 

Kaikki selviää kun rantatiellä katsoo ulappaa 

voi kuunnella kun lokit nauraa talven kuolemaa 

Nauraa talven kuolemaa

 meri viimein aukeaa 

Olin turhaan yksinäinen 

 talven jälkeen huomaan sen 

Minä tunnen kevään tuoksun 

tunnen äänet askelten 

Se ei voi olla kukaan muu 

 kuin kaunis neiti huhtikuu 

Olin turhaan yksinäinen 

 talven jälkeen huomaan sen 

 minä tunnen kevään tuoksun 

tunnen äänet askelten 

Se ei voi olla kukaan muu 

kuin kaunis neiti huhtikuu

 

Huhtikuu
Muuttolaatikoita
Silmän kantamattomiin
Avoin ikkunan
Pihalla lapsia
On kevään ensimmäinen päivä

Uusi alku
Täysi kaaos
Askel tuntemattomaan
Vain me kaksi
Lattialla
Väsyneinä
Lopen uupuneina
Kyllä me tästä selvitään
Kyllä me tästä selvitään

Huhtikuu
Muuttolaatikoita
Tässä kaikki omaisuus
Lattialla
Laatikoissa
Purkaamatta
Antaa olla
Kyllä me tästä selvitään