...eli ei mennä lunnikoirakävelylle, eikä ehkä sauvakävelyllekään, jos vielä iltapäivälläkin sataa. Olen viettänyt aikaa vanhojen valokuvien ja uusien kalentereiden kanssa, enkä ole viitsinyt kirjoitella tänne. Tuntuu jotenkin turhalta touhulta koko blogin pito tällä hetkellä. On myös hankala kirjoitaa, kun en oikein näe. Taikka siis näen, mutta ääriviivat eivät tahdo pysyä kohdallaan edes noilla uusilla työlaseilla. Onneksi on kohta silmälääkäri ja uudet sangatkin valittu, joten ehkä näkö paranee. Ja kyllähän se tästä taas päivän mittaan varmaan kirkastuu. Olen nukkunut aivan liian vähän ja väsyneet silmät tahtovat vaellella omiaan. On selvästi aika potkia itseään persuuksille ja ottaa tiukka nniskaote tästä elämästä ja arkipäivistä.
Onhan tässä jotain kuviakin näytettäväksi, kun Dina ja Pentti kävivät kylässä.
Dina on kovin kiltti ja kuuliainen.
Uskoi minuakin ja poseerasi käskystä.
Se, mikä on erittäin mukavaa, on, että koirat tulivat hyvin toimeen keskenään. Dina pyrki vähän liikaa välillä lähentelemään Mûmakia, mutta uskoi, kun sanottiin, ettei pidä innostua liikaa.
Koirapuistossakin käytiin, kun ei siellä sattunut olemaan ketään paikalla. Dinalla olisi kyllä kova tarve tavata muita koiria, kun on alkuelämänsä viettänyt rekikoiralaumassa, mutta se on vähän arvaamaton - tai arvattava eli ei kuuntele, jos joku rupeaa uhoamaan. Mûmakhan ei uhoa, joten hyvä pari ovat.
Mûmak oli tietenkin innoissaan kuten aina koirapuistossa. Me on kyllä käyty siellä nyt suht usein, kun olen laiska lenkkeilemään. On ollut kamujakin ihan mukavasti. Useakin uroksen omistaja on ollut ihmeissään, kun heidän koiransa ovat tulleet hyvin juttuun Mûmakin kanssa. Mûmak on edelleen sellainen pehmopoika vaikka on tässä muutaman kerran joutunut "tappeluun". Jotkut koirat ovat käyneet sen kimppuun ja Mûmak toki nykyisin puollustautuu. Se, mikä on omituista, on, etteivät niiden kimppuunkävijöiden omistajat uskalla ottaa omia koiriaan pois. Minä joudun ne kiskomaan irti omasta koirastani. Onneksi Mûmak ei käy päälle. Olisi suht hankala yritää pitää kahta hullua koiraa yksin aisoissa.
Dina oli vähän ihmeissään, kun ei ole koirapuistoihin tottunut, mutta kyllä sekin innostui juosta viilettämään, kun vähän kannustettiin.
Taidanpa tänäänkin viettää päivän noiden vanhojen valokuvien kanssa. Yritän deletoida mahdollisimman paljon, mutta aina niitä vain riittää. Onneksi kuvausinto on vähän laantunut, kun tuota järkkäriä on työläs kannella mukana. Lisäksi tarvitsisin siihen vähän pitemmän putken. Tekisi mieli uutta pokkariakin...
6 kommenttia:
Kaunis on Dina! Mikäs sun Mûmak on ollessa noin näyttävässä seurassa. Toivottavasti Pomo saa silmänsä ojennukseen. Hankalaa on, jos ei näkö pelaa. Palvelijatar tappelee bloggerin kanssa, joka ei suostu ottamaan videoita vastaan. Video siirtyy kyllä kansioon ihan kuten pitää, mutta sieltä blogiin ei lataudu millään ilveellä. Ollaan annettu sen ladata toooosi kauan, mutta valmista ei vain tule.
Teillä on kivan näköinen koirapuisto. Mä en oo koskaan ollut sellaisessa. Oon vaan kuullut puhuttavan niistä. Mekään ei mennä kävelylle, mutta pääsen tänään Ippe-kamua moikkaamaan, kun on jotkin isänpäivämenot. Pelottavan näköinen tuo Dina-kamu. Kamalan iso. Mamma tykkää, että on nätti.
Onpa Mumakilla komeannäköinen Dina-kaveri. Toki Mumak on suloisista suloisin koira.
Se on näiden koneiden kanssa elämä ihan hänestä.
Silmälääkäri sanoi, että silmät on loistavassa kunnossa. Uudet lasitkin on tilattu, joten nyt vain on uskottava, että hyvin näen.
Dina on iso, mutta tosi kiltti. Ei sitä tartte pelätä.
Teidän pitää joskus tulla tänne. Mennään yhdessä koirapuistoon ja pelloille juoksemaan. Se on kivaa.
Dina on hieno koira.
Lähetä kommentti