maanantai 4. heinäkuuta 2016

Viimeisiä viedään


"Pomo" aloitti viimeisen työjaksonsa ja jätti minut kotiin odottelemaan. Onkin ollut aika hermostuttavaa, kun se vain istuu tuossa tuolissa päivät pitkät.


No, vei se minut vielä eilen aamulla koirapuistoon, tyhjään tietenkin, mutta on siellä kaikkea tuoksua olemassa.


Oltiin siis isojen puolella, joka on kyllä ihan mukava puisto eli tilaa löytyy.


 Tosin kovin hyvät näkyvyydet ei kaikkialta ollut.


 Piti välillä nousta ihan kivelle tähystämään, jotta näin ohikulkijat.


Olen minä täälläkin. Ettekö näe? Olen yhtä piiloss kuin punkit, joita luulisi näissä puskoissa lymyävän. Vai ovatkohan ne jo matkanneet toisten koirien kyydissä muille maille?


En minä ainakaan nähnyt täällä yhtään punkkia, eikä kukaan tullut edes kyytiin. Ei kait? "Pomo" ei ole kovin innokas noihin punkkisyyneihin. Luottaa ilmeisesti troppeihin. Nythän minulla on käytössä se purutabletti, josta sanottiin "koirat syövät tämän mielellään". Voipi olla, että koirat syö. Minä en tietenkään moista suostunut pureskelemaan. Selvä lääkehän se on. "Pomo" sitten noudatti ohjeita ja sotki sen herkkuruokaan. Minä huolellisesti seuloin ne murut pois. Lopulta "pomo" työnsi ne kappaleet kurkkuuni. Tokihan minä ne silloin nielin. Minä nielen kiltisti kaikki lääkkeet, jotka minuun tungetaan.


Sateista on ollut. Tänäänkin satoi aamulla. Nenä kastuu,  mutta muuten meille sateet ja viileät säät sopii ihan hyvin etenkin nyt, kun on tätä työaikaa.


Mutta noista ukkosista en yhtään tykkää.


Meni yksi yö aika vähillä unillakin, kun jyrisi ja salamoi. Matontamppaajpiruja siedän nykyisin aika hyvin, mutta taivaalta kuuluva jyrinä vie hermot. "Pomon" mielestä yöllä ei saisi ulista ja uikuttaa, mutta "pomo" ei tajuakaan ukkoista mitään.

6 kommenttia:

Ragnar kirjoitti...

Minä en ukkosesta välitä - ainakaan niin paljon, että viitsisin mammaa herätellä. Ihana kuva tuo ensimmäinen.

Párek kirjoitti...

Miten me ei olla kuultu ukkosia eikä nähty salamoita kuin pari kertaa? Teillä siellä yläilmoissa varmaan kaikki näkyy ja kuuluu tosi hyvin.

Mûmak kirjoitti...

Olet hyvä koira, sanoi "pomo".

Mûmak kirjoitti...

"Pomon" mielestä niitä ei ollut paljon mitään, mutta minä kyllä näin ja kuulin vaikka kuinka. Sitten kun oikein keskittyy, kuuluu ukkoset kauempaakin. Ja minähän keskityin ekan jyrähdyksen jälkeen.

Ragnar kirjoitti...

Mammalta terkut: saattaisi pomosi olla eri mieltä, jos kuulisi minut automatkan alkukilometreillä. Minun mielestäni minä olen tietenkin maailman parhain koira.

Mûmak kirjoitti...

Minäkin huusin pienenä. Kyllä sinä totut.