Kuka pelkää mustaa taivasta?

No, ainakin yksi lunnipoika, joka joutuu yksin kestämään päivän ukkoset ja myrskyt. 
 

 
"Pomo" on näköjään taas aloittanut ne vakituiset poissaolot, joita se töiksi kutsuu. Lähtee vain hilpeänä... no joo, ehkä vähemmän hilpeänä, mutta lähtee joka tapauksessa aamulla tiehensä. Sanoo "hei, hei, ole kiltisti, minä menen tienaamaan koiranruokaa".  Ruoan laadusta päätellen ei ole kovinkummoiset tienestit. Sitä yhtä ja samaa nappulaa enimmäkseen aina. Nyt on ollut sen mahataudin jäljiltä jotain purkkiherkkua, jota saan ripauksen perusruoan kanssa. Pitäiskö  hoitaa tässä pikapikaa uusi mahatauti? 
 

Kovin hääppöisiä ei lenkitkään ole olleet. Samoilla tutuilla poluilla aina kuljeskellaan.

Taustalla on leikkikenttäläisten kasvimaa. Sekin kärsi melkoisesti kuivuudesta, mutta on siellä näköjään jotain kasvanut.

 Skeittipaikalla on yleensä melkoinen kuhina, mutta tänään se olikin yllättäin täysin autio.
 

"Aamun rusko illan pasko" sanoo vanha suomalainen sananlasku. Kaunis se aamurusko kuitenkin oli.

Ja illalla satoi, salamoi ja jyrisi kunnolla. Minua pelotti, mutta sainko minä sympatiaa, kysyn vain. No, en saanut, en tietenkään.

"Pomo" ohjasi minut vessaan ja pani oven kiinni. No, olihan siellä vähän turvallisempaa.

 Sateenkaaren päästä löytää kuulemma aarteen. Missähän minun aarteeni on. Elämäni on vain täynnä velvollisuuksia. Jouduin taas vahtimaan Jawan kotia ja perhettä sinä aikana, kun "pomo" huiteli ties missä. Kyllä se aina lupailee, että mennään johonkin kivaan paikkaan. Mutta kun aika tulee, niin eipä jaksa tai kykenen tai on jotain muuta. Mutta minähän olen kiltti poika, enkä valita. Kärsin vain ääneti kaiken.  Enkä minä edes haluaisi olla mikään harrastava, matkusteleva koira. En minä jaksaisi kaikkea sellaista. Parempi vain maata kotona vaikka sitten vessan lattiallakin.

"Pomo" sanoi, että tähän minun tilanteeseen sopii taas joku sananlasku "Happamia sanoi lunnipoika pihlajanmarjoista". En ymmärrä. En ole koskaan edes maistanut moisia marjoja, joten miten voisin tietää niiden olevan happamia. 

ps. Ei taideta ikinä päästä iltalenkille, kun noita kuuroja tulee jatkuvalla syötällä. Jos tulisi pieni tauko, käytäis pikapisulla. Jyrinän ja jyskeen aikana ei kannata lähteä, kun en minä kykene hoitamaan juttuja, Pelkään ja vapisen vain. Mustat pilvet ovat ihan pyllystä!