Sinä aikana, kun "pomo" laiskotteli istua kököttämällä hevosen selässä, minä raadoin Jawalla.
Ei se ole helppoa, kun on poissa kotoa. Vieraan pitää seurustella ja leikkiä koko ajan. Ja koirana joudun tietenkin kantamaan osavastuun vartioinnista. Ei sitä tiedä, millaiset rosvot iskevät sisälle, ellet ole tarkkana koko ajan.
Pakko on välillä vähän relatakin, ettei pala ihan loppuun.
Tänään sitten oli helteestä huolimatta mentävä kasvimaalle. Pidin ympäristöä silmällä, jotta "pomo" sai rauhassa keräillä niitä viinimarjojaan.
Perhosia on tänä kesänä jostain syystä näkynyt tosi vähän, mutta tänään "pomo" onnistui nappaamaan kuvan tällaisesta.
6 kommenttia:
Kylläpä sinulla pienellä on ollut rankkaa ;)
Otto ja Sumppi lähettävät terveisiä!
Nopsasiiveltä näyttää, kaunis on ja hieneot kannuksetkin perhosella.
t. Epun ehtoinen emäntä
Muista pitää pekkaspäivät Mûmak, ettet joudu vallan riistetyksi. Vahtiminen on raskasta hommaa.
Hienot perhoskuvat!
Kiitos terveisistä ja myötätunnosta. Lunnina ei ole helppoa, kuten pojat tietävät.
Kiitos ttiedosta. Ei se kovin nopsa ollut. Ehdin ottaa monta kuvaa ;)
Ei taida työsopimukseeni kuulua pekkasia. Tosin en ole tainnut edes tehdä työsopimusta, joten minun ei tartte tehdä mitään...
"Pomo" kiittää.
Lähetä kommentti