Säähenkilö lupasi, että selkenevää olisi luvassa. Minua nyt tuo sade haittaa, mutta edelleen toistan, että ukkoset pois, kiitos. No, joo, myönnetään, että sellaiset rankat sadekuurotkin aiheuttavat sydämen tykytystä, kun pisarat pamahtelevat ikkunoihin ja katto kolisee. Vaikka on se katon kolina vähän hiljennyt, kun meillä oli se pitkällinen remontti.
Eilen illalla kyllä vielä ukkosti. "Pomo" sitten puhella höpötti ääneen kaikenlaista, kun huomasi, että puhelu estää minua kyttäämästä niin tarkasti jokaista kolahdusta. Estihän se joo. Olin häpeästä mykkänä, kun ajattelin naapureita. Mahtaa ne kummastella, kun joku yksikseen höpöttää pitkän illan. "Pomo" puhui niin pitkään, että ääni alkoi pettää. Luulisi, että opettaessaan on harjaantunut yksinpuhumiseen. Väitti kyllä, että opetettaessa on aina niitä väliaikoja.
Tänään näyttää ehkä vähän valoisammalta... tai sitten ei. Riippuu vähän, mille ilmansuunnalle katsoo. Toisella puolen paistaa aurinko, toisella puolen on synkän mustia pilviä.
Minulla on ollut näitä mahatauteja, hetkellisiä. Lätäkkölääkitystä olen kokeillut ja tänä aamuna sain matolääkkeen. "Pomo" kyllä on ruvennut epäilemään, että syynä on nuo ukkoset eli stressi. Me lunnithan ollaan tunnetusti aika stressiherkkiä tyyppejä yleensäkin, joten ei ihme, jos päivästä toiseen kauhusta vapiseminen saa mahan sekaisin. Nyt on kyllä taas kaikki kunnossa. Saa nähdä, miten päivä menee, kun "pomo" on töissä. Mutta ei hätää. Jos se matolääke saa mahan sekaisin, käyn vessassa keittiön matolla kuten yleensäkin, jos en ulos pääse. "Pomo" sitten pesee maton seuraavaa kertaa varten.
Eilen "pomo" touhusi koko illan tällaisten laatikoiden kanssa sen höpöttämisen ohella. Nämä oli ensin ihan täysiä, mutta "pomo" täytti pieniä purkkeja ja kuljetti niitä pakastimeen. Minä kovasti ihmettelin, että mitä tämä on.
Ei minusta nämä punaiset kovin mielenkiintoisia ole. Haisee ne vähän, mutta ei kyllä tee mieli syödä. "Pomo" söi koko ajan. Meniköhän enemmän niihin purkkeihin kuin mahaan. Tosin aika paljon näitä oli, joten ei se kaikkia olisi jaksanut syödä.
Täytyy käydä katsomassa toiselta puolen, jos vaikka nuo mustat olisi jotain parempaa.
Oho, huomasko se? "Ei, ei, en minä ole noihin koskenut. En missään nimessä. En koskisi sormen päälläkään. Katso, ihan puhtaat tassut. Sinulla on likaiset ja tahmeat kädet, kun noita setvit. Minä vain satuin tästä ohi kulkemaan. En ole kiinnostunut."
Rasittavaa tuollainen kyttäys. Menin nukkumaan omaan talooni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti