keskiviikko 12. elokuuta 2015

Aamun hetki porokoiran ilona


Jawahan on arktinen koira, tarkoitettu ankariin talviolosuhteisiin, joten edes tällaiset pikkulämpimät ei ole sen parasta aikaa. Parvekkeen varjoisa, paljas lattia on sen lempipaikka, kun taas minä tykkään nukkua sängyssä auringonpaisteessa. Meitä on moneksi.


Tänä aamuna herättiin vähän aikaisemmin ja "pomo" päätti lähteä heti lenkille, jotta Jawa saisi nauttia viileästä aamuilmasta. Tehtiin vähän pitempi lenkki. Pysytellään sitten päivän kuumimmat tunnit taas sisällä.


Kallio on suosittu nuorison illanviettopaikka, mutta onneksi eivät enää nykyisin riko pulloja sinne, eivätkä paljon muutenkaan roskaa. Minä kyllä löysin sieltä pieniä leivänmurenia syötäväksi, kun oikein tarkkaan etsin.


"Pomohan" ei tietenkään tästä tykännyt, mutta kun totesi, että kovin on pieniä murut niin antoi olla.


Jonkun ajan kuluttua teki kuitenkin inhan tempun: Laittoi minut kiinni ja antoi Jawan olla vapaana. Syynä oli sellainen pikkujuttu, etten tullut heti kun huusi.  Pikkumaista toimintaa. Tuolla alapuolella on mielenkiintoinen kolo, jota en aiemmin ole noteerannut, mutta kun oltiin Unnin eli sen lunnitytön kanssa täällä, niin Unni meni heti luolaa tutkimaan. Sen jälkeen se on minuakin vetänyt kiihkeästi puoleensa. "Pomo" ei uskalla antaa minun sinne mennä, kun ei ole itse viitsinyt kavuta katsomaan millainen vaara siellä vaanii.


Jawa sitten kaikessa rauhassa patsasteli vapaana ympäriinsä.



Kotiin kun tultiin niin remonttireiska tuli korjailemaan rappauksia. Saadaan vihdoinkin ikkunaremontti päätökseen, kunhan vielä maalia sipaistaan rappausten päälle. 



Eilen illalla kotiuduttiin niin myöhään, ettei kuvapaljoutta enää jaksettu käydä läpi, joten jokunen sana ja kuva eiliseltäkin. 


Oltiin nimittäin eilen muutama tunti Ennin ja Ellen seurassa.


Siellä pihalla on mukava nurmikko


ja tietenkin hyvää tyttöseuraa. 


Jawa oli kovin otettu saamastaa huomiosta.


Se pääsee niin paljon harvemmin noiden lasten seuraan, ettei oikein tiedä, miten päin olisi.


Ja tytötkin auliisti esittelivät taitojaan, kun oli ihailevia katsojia.


Eikä Jawa toki halunnut jäädä huonommaksi, vaan näytti myös, mitä hän osaa.


Ellestä piehtarointi oli hieno juttu. Lopulta sekä koira, että tyttö piehtaroivat innolla.


Suostui Jawa minunkin kanssa leikkimään, kun kovasti pyytelin.


Ihan hienoja hyppyjä vanha koirakin ottaa. Vaikka eihän meillä ole kuin kolme vuotta ikäeroa, enkä minä ole ajatellut olla vanha yhdeksänvuotiaana. Ihmiset ajattelee toisin.


Onneksi minä olen aika näppärä väistelemään, kun Jawalla on tuota massaa, millä voi jyrätä. Mutta mukavaa oli. Kyllä me täällä kotonakin aina välillä kokeillaan leikkiä, mutta ei täällä oikein mahdu. Ja muualla, jos ollaan irti, menee kaikki aika maaston tutkimiseen. 

7 kommenttia:

Jawa kirjoitti...

Minä tykkään pihoista. Niitä ei tarvitse merkata kun ovat jo omaa reviiriä, siellä ei muut haise niin ei tarvitse lukea viestejä, ja siellä saa olla irti. Joo, pihoista minä tykkään.

Henna kirjoitti...

Ruokintaohjeet unohdettiin antaa (Jawa on taas laihiksella kun oli työmatkan aikana lihonut Thomaksen hoidossa), mutta eipä tuo onneksi törkeän paksuilta noissa kuvissa näytä.

Párek kirjoitti...

Onpas taas paljon hienoja ja vauhdikkaita kuvia. Jawa oikein selvästi innoissaan, kun sai tyttöjen huomion osakseen. Ja notkeasti kierähtelee yhdeksänvuotias. Eihän se nyt vielä mikään vanhus ole! Viimeisessä kuvassa sinä Mûmak esittelet Nurejevin nilkanonjennuksen ja Jawa katsoo sillä silmällä, että kyllä hänkin sen vielä näyttää ;)
Enni ja Elle kasvavat vauhdilla. Tumma ja vaalea kaunotar.

Mûmak kirjoitti...

Ei siellä muiden viestejä ollut, ellei lasketa sitä, että Elle on oppinut puskapissalle.
Juu-u, ei Jawa ole vanhus. Hyvin nousee jalka ja ojentuu nilkka.

pirjoanneli kirjoitti...

Hyvin on syöty. Jawa saa paastota kotona, jos on tarvis. Sillä on ihan tarpeeksi siinä, että joutuu olemaan ilman kotiväkeään. On sitäpaitsi harjattu muutama kilo turkkia pois, joten ei pitäisi olla ainakaan paino noussut.

Mimmi kirjoitti...

Jokaisella koiralla pitäisi olla oma ihmislapsi! Niin näyttää onnelliselta touhulta.

Mûmak kirjoitti...

Kyllä oma ihmislapsi tekee elämän mukavammaksi ja myös helpommaksi.