...me ollaan vain hitaammalla vaihteella näin lämpimällä.
Aamulla jaksoi vielä haukotella, kun oli tuulenvirettä
keskipäivällä lepuuteltiin heinien varjossa, sillä sisällä on kuumempaa kuin ulkona (meillä on vessan patteri tooosi kuuma nyt, talvisin ei, muut patterit onneksi on kylmiä. kun ne voi laittaa kiinni)
illalla olis voinut ulvoa kuulle,
jos ois jaksanut.
Ai niin, meinas unohtua. Me on tavattu amppareita. Minä tein tänään läheistä tuttavuutta parvekkeen lattialla pörräävän otuksen kanssa kaikessa ystävyydessä ja eikös se epäkohteliaasti pistänyt minua. Ei minulle mitenkään käynyt, mutta "pomo" stressasi ja antoi lääkkeen "Pomoa" ampiainen pisti viikonloppuna.
2 kommenttia:
Ai kamala, onneksi ei tullut mitään oireita teille kummallekaan niistä ammparin pistoista! Palvelijatar muistelee, että pentuna ollessani minulle käskettiin antaa puolikas kyytabu kun maa-ampiainen pisti. Se varmaan laukkaa tänään ostamaan kyytabuja, varmuuden vuoksi. Nykyisinhän ei suositella kyynpuraisuun niitä tabuja. Aika kurja tunne, kun on sitten ihan kädetön kunnes pääsee ell:n luo apua saamaan. Toivottavasti ei ikinä kyy puraise ketään missään!!!
"Pomo" totesi, että onpahan nyt molemmilta tarkistettu, ettei olla ampiaisille allergisia. Nyt se sitten kyttää, etten minä saa kommunikoida pörriäisten kanssa. Meidän kasvimaalla taitaa olla maa-ampiaisten pesä. Vietämme vaarallista elämää.
Käärmeenpistot on hankalia. Pari lunnia on ollut hoidossa. Ovat jääneet henkiin, mutta rankkaa on ollut. Yritetään pysyä kaukana käärmeistä.
Lähetä kommentti