Kotimatkalla Mammutit katselivat ohikiitäviä maisemia. Juna pysähtyi pitemmäksi aikaa asemalle, jonka nimi oli Viidakko. Ikkunasta avautui rehevä sademetsä. Auringon valo siilautui korkeiden puiden läpi ja aluskasvillisuus oli niin tiheää, ettei edes palava pensas tai sydäntuli olisi näkynyt viidakon keskeltä. Hopeaturkki kertoi Jääluulle niistä ajoista, jolloin hän oli maailmanmatkalla ja kävi tietenkin myös sademetsässä.
"Silloin olin vielä ihan nuori vasikka ja täynnä seikkailunhalua. Matkustin sellaisella halvalla lipulla, jolla pääsi moneen maahan. Sitä sanottiin interreilaamiseksi. Minulla oli vain reppu mukana, nukuin usein ulkosalla ja välillä melkein näin nälkää, kun rahaa ei ollut. Mutta sademetsässä riitti syötäviä kasveja ja hedelmiä. Ihme kyllä en pahemmin edes sairastunut siellä vaikka söin summamutikassa kaikkea eteeni osuvaa. Mutta ei sademetsä ole Mammutille sopiva paikka, ei ainakaan villamammutille. Turkissa tuli kuuma. Minä viihdyin huomattavasti enemmän aroilla ja Siperiassa."
Jääluusta oli jännää, että isä oli joskus ollut vasikka, hassua suorastaan.
Juna puksutti eteenpäin ja Mammutit palasivat kotiin.
Jawan ihminen oli oikeassa
Orson Scott Cardin: Sydäntuli
Pistetilanne Anita 10½, Nettikaveri 7, Jawa 6½, Párek 1½
5 kommenttia:
Huomenta taas täälä nettikaverin maailmasta. Viidakkoa ensin mietin, mutta kirjan nimi onkin Viidakkokirja. Mummolan elämäimet -niminen lastenkirja on varmasti olemassa, samoin kissoja, koiria , lehmiä, lampaita.
Piti jatkaa ennenkuin kommnetti varkain karkasi, että luultavasti Pomon hyllyssä on kuitenkin Palava pensas
Minä arvaan Marko Kitin Viidakko.
Ihminen sanoo "Sydäntuli," Orson Scott Cardin Alvin-sarjaa.
Jawan ihminen tiesi, mutta sääntöjen mukaan toisetkin saa pisteen puolikkaan eli järjestys on horjumaton.
Lähetä kommentti