lauantai 12. joulukuuta 2015

Joulukalenteri luukku 12


Edessä avautui sammaleinen jyrkänne ja hieno maisema. "Tämä on hyvin suljettu maa", kertoi Hopeaturkki. "Täällä on kaikenlaista sellaista, mitä muualta maailmasta ei enää löydä. Yritetään ehtiä nähdä tämän päivän aikana mahdollisimman paljon tästä maailmasta, koska tuskin palaamme tänne vähään aikaan. Katsotaan nyt ensin yleisnäkymää täältä jyrkänteeltä ja jatketaan sitten matkaa." 

Jyrkänteeltä oli pakko kurkottaa mahdollisimman alas. Jääluu ja Modoc kilpailivat, kumpi uskaltaa alemmas. Jääluu voitti! Jippii! Isä ja äiti pysyttelivät tietenkin taempana. Niillä ei kyllä ollut minkäänlaista seikkailunhalua, tuijottelivat vain maisemia ja puhuivat jotain tulevasta joulusta. Jääluu yritti napata heinän kärsällään ja melkein keikahti alas. Onneksi Modoc ehti napata hänen hännästään. Jääluu perääntyi takaisin kielekkeelle ja rupesi katselemaan, mitä muuta jännää olisi tehtävissä. Ei tässä oikein muuta ollut kuin maisemien katselu. Jääluu kieri kuin väkkärä ympäriinsä tähystellen taivaanrantaan, jos siellä näkyisi jotain mielenkiintoista. Ja hei, olihan siellä. "Isä, isä, mikä ihme tuolla alhaalla on? Mikä paikka tuo on? Katso, katso, katso! Kerro heti!"

Nettikaveri tiesi taas
Barbara Demick: Suljettu maa
Pistetilanne Anita 5, Jawa 4½, Nettikaveri 4½

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Suljettu maa niminen kirja on olemssa. Mutta se ei ole romaani, Terveisin nettikaveri

Anita kirjoitti...

Taitaa olla juuri tuo, tekijänä Barbara Demick. Kertoo elämästä Pohjois-Koreassa, onneksi ei täällä Pohjois-Karjalassa :)

Mûmak kirjoitti...

Sehän se. Sanoinko joskus, että pitäisi olla romaaneja. Nämä ovat ihan vain kirjoja "pomon" hyllystä.
Kilpailu kiristyy ;)

Mûmak kirjoitti...

Anonyymi ehti ensin vaikkei kirjailijaa kertonutkaan.
Outoa, että osa tekstistä on ihan erilaista, enkä saa sitä normaaliksi noin ykskaks, joten olkoon.